Orimattila-Rallista viisastuneena ja kiivaan autonkorjaus- ja osien etsintärupeaman jälkeen olimme valmiina seuraavaan koitokseemme , Hankiralliin. Kilpailu oli hieno tapahtuma Kauppatorin lähtötapahtumista alkaen maalin ollessa yöllä Finlandia-talolla.

Kiireessä tehtyjen korjaus- ja maalaustöiden jälkeen ajoimme pitkähköä siirtymää kohti Nummelaa tuoreen maalintuoksun hivellessä nenää.

Siirtymän jälkeen piikit alle ja lyhyt ajo EK:lle, intoa täynnä kuin ilmapallo.

Meillä oli loistava lähtöpaikka , luokassa edellämme vain joku ruotsalainen samanmallisella autolla kuin meilläkin, niinpä päätin heti ensipätkällä ajaa hänelle "jäljet selkään"... ihan vain opiksi.

Olin valmistautunut kevätaurinkoon hankkimalla kypärään sopivat aurinkolasit , juuri sellaiset kuin isoilla pojillakin näkee. Asettelin kylmän rauhallisuuden vallitessa laseja kypärän alle ja katselin kun ruotsinpoika ampaisi valolta reitille... kohta nähdään...

Vuoromme koittaessa olin valmis taistoon....5,4,3,2,1, mene!   Syvä tukevan miehen henkäisy kypärähuppuun ja vetoa... sillä seurauksella että lasit menivät täysin huuruun , sama kun olisi ajanut hitsikypärä päässä! Noin 1,6 sekunnissa olin heittänyt lasit  nurkkaan ja taas mentiin , ei haittaa , menetetyn ajan saa kyllä hanskalla paikattua. Pikataival sujui hienosti lukuunottamatta jatkuvaa väittelyä kartturini kanssa ajotyylistäni , "iceman" suosii auton paiskomista kurveihin , minä taas ajelen ratakettumaisesti nokka edellä ...

10 km mittaisen pätkän maalissa odotimme aikaamme jännittyneinä , ei se mielestäni kovin huonosti mennyt. Aika lopulta tuli... lähes minuutin ruotsalaista hitaanpana!!!!  What a Fuck! yli viisi sekunttia/kilometri!

Mieli mustana kuin korpin perse ajoimme seuraavan pätkän lähtöjonoon. Katselin kun "iceman" veteli neljättä savukettaan ketjussa, kolme autoa ennen vuoroamme sanoin hänelle "nyt loppui, mä en aja enää, saat ajaa loppuun" , kartturin tupakka lensi ulos samantien ja vyöt lennähtivät auki kun kiireesssä aloimme vaihtaa kuljettajaa ja säätämään vöitä.

Nyt pääsimme ajamaan toisella tyylillä , eli "ovi edellä" joka hemmetin nypylle ja kurviin... aikaero ruotsalaiseen pysyi samassa tasossa mutta kun ottaa huomioon kuinka yllättäen tuohon lähdettiin pitää ehkä tunnustaa että saatan olla hiukan hitaanpi kuljettaja, mutta vain tässä autossa.

Loppua kohti ajat paranivat sillä seurauksella että maalissa olimme jo luokassamme neljänsiä.

Tarinan opetus: älä luota Ruotsalaisiin , edelläajanut kaveri oli Historic Euroopanmestari Tony Jansson Ford Cortina Lotuksellaan , ei ihme että vanha GT hiukan joutui hänelle taipumaan...